Hyvinkään Tahko haluaa kunnioittaa seuran rikasta, yli 100-vuotiasta historiaa. Sunnuntain ottelussa Haminan Palloilijoita vastaan, Tahko avasi kunniagallerian, johon voidaan nimetä seuratoimijoita tai pelaajia, jotka ovat omalla panoksellaan merkittävästi seuraa, sen junioritoimintaa tai huippupesäpalloilua. Kunniagallerian avauspäivänä Tahko halusi muistaa 1970-luvulla Tahkon toimintaa eteenpäin vieneitä seuran legendoja, jotka omalla valtavalla panoksellaan löivät alkutahdit seuran urheilullisille menestykselle.

Kunniagalleriaan nimetyt henkilöt:

Aarre Peltonen

Aarre Peltonen on keskeisiä taustavaikuttajia pesäpallon nousuun ja menestykseen Mauri Oksasen ja Aulis Paskin kanssa. Lempinimellä ”Hattu” kaikkien tuntema Peltonen liittyi seuraan jo vuonna 1958, mutta varsinainen työ seuran taustalla alkoi vuonna 1961 ja aktiivinen tekeminen päättyi vuonna 2008, mutta silloin tällöin edelleen Hattu auttaa ja neuvoo, jos seuralla on tarvetta.

Hyvinkään Tahkon taustoilla tapahtui 1970-luvulla suuria muutoksia. Vuonna 1978 alkoi pyöriä Aarre Peltosen ja Mauri Oksasen aloitteesta kaupunginosapainotteinen Pesisliiga, ensin kolmella poikien ikäluokalla, mutta 1980-luvulla sen piirissä oli jo yli 600 pesäpallon harrastajaa ohjaajat mukaan lukien. Hatulla oli pesisliigan vetovastuu 14 vuotta, vuodet 1978–1992. Tällöin alkanut Tahkon laaja juniorityö näkyy myös tilastoissa, sillä Tahko on voittanut nuorten sarjoissa tähän päivään mennessä huikeat 118 sm-mitalia. Aarre Peltonen toimi Tahkon pesäpallojaoston puheenjohtajana 21 vuotta vuosina 1963–1984, naisten joukkueen pelinjohtajana 9 vuotta kausina 1962–1971, johtokunnan jäsenenä useaan otteeseen vuosien 1963-2008 välillä, F-poikien pelinjohtajana 1977-1992. Kutsuttu myös Hyvinkään Tahko ry:n kunniajäseneksi vuonna 2010. Mauri Oksasen kanssa vuonna 1998 perustettu Elämäni Sankari ry on erittäin tärkeä ehkäisevän päihdetyön tekijä sekä paikallisesti, että myös valtakunnallisesti.

Mauri Oksanen

Mauri Oksanen, jonka Tahkon voimahahmo Risto Haapakoski nimesi seuran ensimmäiseksi poikajunioriksi, on ollut Tahkon vahvana taustavaikuttajana monissa asioissa, vaikka hän ei virallisesti voinut Suomen Valtiollisen Urheiluliiton, SVUL:n pääsihteerinä olla virallisesti seuran toiminnassa mukana. 1970-luvulla Oksanen rakensi seuran valmennustaustoja mallikkaasti. Tahko oli vielä 1970-luvulla pesäpallokentillä pieni ja vaatimaton seura, mutta Makri sai SVUL:n talon käytävillä ajatuksen. Makri näki tuolloin Pesäpalloliitossa työskennelleen Aulis Paskin potentiaalin ja houkutteli hänet siirtymään Tahkon toiminnanjohtajaksi. Aulis Paskin ja Aarre Peltosen kanssa Mauri alkoi systemaattisesti rakentamaan ja kehittämään Tahkon toimintaa. Vuonna 1978 Aarre Peltosen ja Mauri Oksasen aloitteesta alkoi pyörimään kaupunginosapainotteinen Pesisliiga, jonka johdosta Tahkosta kasvoi yksi suurimmista seuroista Suomessa ja myös juniorimitalien määrä on huikea 118. Esimerkkinä Makrin vuosikymmenien kyvyistä vaikuttaa Tahkon taustalla oli, kun Hyvinkäälle vihdoin saatiin hiekkatekonurmi 1990-luvun puolivälissä, oli se, että kun muut seurat/kunnat olivat saaneet valtiolta noin 100 tuhannen markan tuen, niin Hyvinkäälle saatiin 400 tuhannen markan tuki, joka edesauttoi, koko nykyisisen Pihkalan alueen pinnoittamiseen. Yksi aikansa vaikutusvaltaisimmista suomalaisista urheilujohtajista, SVUL:n viimeinen pääsihteeri Mauri Oksanen kuoli 76-vuotiaana kotonaan Hyvinkäällä uudenvuodenaattona 2015.

Antti Laurila

Raaka ja armoton kotiuttaja, joka löi suoraviivaisia piiskojaan kovaa ja tarkasti. Tuli Tahkoon kasvattajaseurastaan Ylihärmän Junkkareista 1973 ja pelasi Tahkossa vuoteen 1986 saakka. Tinkimätön harjoittelija, joka ei antanut harjoitteluolosuhteiden vaikuttaa lyöntitoistojen tekemiseen myöskään talvikaudella ja tätä Antin esimerkkiä noudatettiin vielä 1990-luvun loppuun asti. Oli Tahkon paras kotiuttaja 11 kautena peräkkäin kausina 1975–1985. Viisinkertainen lyöjäkuningas, kärkilyöntitilaston voittaja 1978, Vuoden pesäpalloilija kaudella 1983. Ulkona peloton ja varma ykkösvahti. Voitti Tahkossa kolme Suomen Mestaruutta, yhden hopean ja kaksi SM-pronssia, lisäksi pelasi viisi Itä-Länsi Ottelua. Pelaajauran jälkeen toimi vielä naisten joukkueen valmennuksessa ja pelinjohtajana kaudet 1991–1993.

Aulis Paski

Aulis Paskista tuli Tahkon toiminnanjohtaja ja pelinjohtaja kaudella 1975 ja hän alkoi systemaattisesti rakentamaan ja kehittämään Tahkon toimintaa yhdessä Tahkon voimahahmojen Mauri Oksasen ja Aarre Peltosen kanssa. Lopputulos oli tyrmäävä: Tahko voitti vuosina 1979–1981 kolme Suomen mestaruutta peräkkäin ja sen päälle hopeaa 1983 ja pronssia 1978 ja 1982. Aulis Paski toimi Hyvinkään Tahkon toiminnanjohtajana menestyksekkäästi yli 20 vuoden ajan ja 13 kautta Tahkon miesten pääsarjatason joukkueen pelinjohtajana, yhtäjaksoisesti kaudesta 1975 kauteen 1984 saakka ja sen lisäksi vielä kaudet 1986, 1994 ja 1995. Pesäpalloprofessori Paski on voittanut pelinjohtourallaan sm-mitaleita yhteensä 8: neljä kultaa, kaksi hopeaa, kaksi pronssia ja lisäksi toiminut Itä-Lännessä pelinjohtajana 7 kertaa.

Vielä kerran, valtaisa kiitos.